Laulun taikaa

Kävin eilen illalla pitkästä aikaa laulamassa karaokea. Se on harrastus josta joko tykkää tosi paljon, tai ei voi sitää sitä ollenkaan. Minä kuulun niihin tykkääjiin:) Käyn mieluiten pienissä pubeissa ja kuppiloissa lauleskelemassa, koska niissä harvoin tarvii kauhean kauan omaa vuoroaan odotella, saa harjoitella lauluja, joita ei vielä kunnolla osaa, koska yleisöä ei ole pilvin pimein. Yksi syy on sekin, että mun mielestä tuollaiset pikkupaikat on kivempia sen ilmapiirinkin takia, jokainen on tervetullut joukkoon, ja laulaa saa kaikki halukkaat oli sitten enemmän lauluääntä taikka vähemmän:) Tällaisissa vetimissä olin mikin varressa:

Tuon mekon tein toukokuun loppupuolella, ja siitä on kyllä tässä lyhyessä ajassa ehtinyt tulla ihan lempparimekko! se on mukava päällä olematta muodoton pussi, siinä on kiva kuosi, mukava kangas ja sopivasti yksityiskohtia. Jalassa oleet kengät taas pääsivät ulkoilemaan ihan ekaa kertaa. Mun mielestä toi gladiaattorihenkisyys on niissä se hauskin juttu, sekä se että niissä on pikkuinen kiilarikorko, eivät ole siis aivan lituskat pohjat. Jalassa kengät tuntui tosi mukavilta, vaikka lähtiessä pelkäsin niiden alkavan jossain vaiheessa hiertämään kantapäistä, tai varpaiden kohdalta jossa menee nuo remmit. Mutta eipäs niin käynytkään:)
Oon saanut hieman väriä jo pintaan, mutta enempi ei olis pahitteeksi. Vieläkin liian valkoinen:)